Rakennuskannan vanhetessa, korjausrakentamisen tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Vuonna 2017 asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt käyttivät korjaamiseen 6,2 miljardia euroa. Tästä yli puolet käytettiin pientaloissa ja kerrostalojen osuus oli vain 2,5 miljardia euroa. Voidaankin odottaa, että kasvu olisi tulevina vuosina suurempaa kerrostaloissa ja pientalojen osuus pysyisi suurinpiirtein nykyisen suuruisena.

Korjaamiseen on monia syitä ja tällä hetkellä tilastollisesti merkittävin on normaali kuluminen. Pientaloissa se oli syy tai ainakin osasyy korjaustyön suorittamiseen 75 prosentissa kohteista, kerrostaloissakin lähes 60 prosentissa kohteista. Toiseksi merkittävimmäksi syyksi on tilastoitu laatu- tai varustetason parantaminen, sekä esteettiset syyt. Näitä kumpaakin tarvetta esiintyi 20-30 prosentissa korjauskohteista. Energiatehokkuuden parantaminen on vielä hyvin vähäisessä roolissa ja paljon mediahuomiota osakseen saaneet kosteusvauriot ja homevauriot ovat tilastollisesti mukana vain muutamassa prosentissa asuinkohteista. Näidenkin osuus saattaa valitettavasti olla vielä tällä hetkellä noususuunnassa, mutta toisaalta oikein ja ajoissa tehty korjaus lisää merkittävästi rakenteen käyttöikää ja parantaa asumisen laatua.

Taloyhtiöissä oikea-aikaiseen korjaamiseen pyritään teknisen isännöitsijän laatimien suunnitelmien pohjalta. Pitkän tähtäimen suunnitelma kartoittaa tulevia korjaustarpeita jopa kymmenen vuoden päähän. Myöhemmin tarvetta seurataan ja tarvittaessa aikataulua muutetaan suuntaan tai toiseen. Myös rahatilanne saattaa vaikuttaa hetkellisesti korjausten aloittamiseen ja laajuuteen, mutta vastuullinen isännöitsijä kuitenkin vaatii kiinteistön kannalta välttämättömimmät korjaukset tehtäväksi ajallaan. Myös laatutasoon vaikuttavia korjauksia tehdään nykyisin taloyhtiöissäkin asukkaiden vaatimustason kasvaessa. Monesti muuttamista parempi ratkaisu löytyy kiinteistön varustetasoa nostamalla.

Omakotitalojen korjaaminen, suhteessa sen tarpeeseen vaihtelee huimasti. Taloilla ei usein ole ammattimaista hoitajaa, joten korjaustöitä saatetaan tehdä väärin ja väärään aikaan. Etupainotteisesti tehty korjaus, vaikka varsinaista tarvetta ei vielä olisi ollut, voidaan luokitella esimerkiksi niihin esteettisistä syistä tehtäviin korjauksiin ja siinä suhteessa tehdystä työstä on todennäköisesti enemmän hyötyä, kuin haittaa. Sitä vastoin säästösyistä tai tietämättömyydestä johtuen tekemättä jääneet korjaustarpeet voivat paisuttaa korjausvelan vuosien kuluessa moninkertaiseksi, verrattuna siihen alkuperäiseen ongelmaan.

Kaiken kaikkiaan korjaamisesta on muodostunut uudisrakentamisen rinnalle taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa. Varsinkin taantuman aikana hintojen hieman laskiessa taloyhtiöiden pitäisi ajoittaa omia kohteitaan oikein ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu. Tuolloin on mahdollista saada kohteesta useampia tarjouksia ja voi valita luotettavan tekijän.