Erilaiset puuosat rakennuksen rakenteissa ovat alttiina jatkuvalle rasitukselle. Ulkopinnat ovat sään armoilla ja saattavat joutua käyttökulutuksen kohteeksi. Ovia ja ikkunoita avataan säännöllisesti, ja seiniin voi kohdistua mekaanisia rasituksia niin ihmisten kuin lemmikkieläintenkin toimesta. Yleispätevää ohjetta siitä, kuinka usein huoltomaalaus tulisi tehdä, on mahdoton antaa. Säännöllisesti avattava ikkuna voi kulua nopeammin kuin viereinen aina kiinni pidettävä ikkuna. Lemmikki voi raapia oven tai jonkun tietyn kohdan puisesta seinästä huonoon kuntoon, jolloin huoltomaalausajankohta tulee nopeammin eteen.

Pelkän säärasituksen alaiset pinnat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kuultokäsitellyt ja peittävällä maalilla käsitellyt pinnat. Kuultokäsitellyt vaativat useammin huoltokäsittelyä, yleensä neljän vuoden välein. Peittävä maalipinta voi kestää vuosikymmenen tai enemmänkin riippuen ilmansuunnasta ja sään rasituksen suuruudesta. Samaan aikaan käsitellyt pinnat voivat vaatia huoltokäsittelyä muutaman vuoden eroilla.

Pohjustustyö on tärkein työvaihe

Huoltomaalaus aloitetaan pohjustustöillä, joissa poistetaan vanha maalipinta ja mahdollinen home. Huonokuntoinen puuosa, joka on jo mädäntynyt, on vaihdettava kokonaan, jotta saadaan kestävä ja luotettava korjaus ennen maalausta. Mikäli vanha maalipinta on hyväkuntoinen, riittää puhdistus ja homeenpoisto. Maalinpoisto tehdään käyttämällä maalinpoistoainetta ja kaapimalla vanha maalipinta irti puupinnasta mekaanisesti. Homehtuneet pinnat pestään homeenpoistoaineella. Aineen kanssa tulee olla huolellinen ja noudattaa valmistajan ohjeita laimentamisessa. Homeenpoistoaine levitetään alhaalta ylöspäin, jotta ei aiheuteta raitoja seiniin. Levityksen jälkeen pinta harjataan ja huuhdellaan vedellä. Pinnan tulee olla täysin kuiva ennen varsinaista maalausta.

Maalaustyöhön tarvitaan sopiva maali, joka tulee olla samantyyppinen kuin seinässä aiemmin käytetty. Vesiohenteisen lateksimaalin voi tunnistaa nihkeästä pinnasta, joka ei ole hapertunut mutta irtoilee suikaleina. Kalvo on joustava ja halkeillut puun syiden suuntaisesti. Öljymaali puolestaan hapertuu ajan myötä ja halkeilee niin poikittain kuin puun syiden suuntaisesti. Kulunut öljymaali on hauras ja hajoaa sormissa pyöriteltäessä ja irtoaa seinästä kuivina rakeina eikä suikaleina. Mikäli et pysty erottamaan kummasta maalityypistä on kyse, kannattaa käyttää maalinvalmistajien tarjoamia kemiallisia analyysejä. On tärkeää saada selville, millä maalilla seinä on aiemmin maalattu, jotta uudesta maalipinnasta tulee onnistunut.

Viimeisenä ja käytännössä helpoimpana työvaiheena on tehdä pintamaalaus. Huoltomaalauksessa yksi maalikerros riittää. Jo sillä saat näyttävän uuden pinnan puupinnoillesi.