Kosteuden siirtyminen

Rakenteiden kuivumista tapahtuu niin sanottujen fysikaalisten kosteudensiirtymisilmiöiden vuoksi. Kosteus voi siirtyä useammalla erilaisella tavalla kohteesta riippuen, kuten kapillaarisesti, painovoimaisesti, kosteuskonvektiolla tai diffuusiolla. Rakenteita kuivatessa suosituimpia menetelminä ovat lämpötilan nostaminen, luonnollinen kuivuminen, ilmavirran luominen kohteeseen, lämpötilaerojen luominen tai koneellinen kuivaaminen kosteudenerottimien avulla.

Kosteuden poistuminen

Kosteuden häviämiseen rakenteista vaikuttaa aina kiinteistössä olevan tilan lämpötila ja rakenteita ympäröivän ilman kosteus. Ilman suhteellinen kosteus pitää olla aina tarpeeksi matala, jotta rakennuksen tiloissa virtaava ilma pystyy vastaanottamaan rakenteista poistuvan kosteuden. Rakenteiden kuivumisnopeus riippuu olennaisesti rakenteissa käytetyistä materiaaleista sekä niiden kosteudensiirtoon vaikuttavista ominaisuuksista.

Kuivatukseen oleellisesti liittyviä asioita ovat muun muassa:

1. etukäteen asetetut tavoiteolosuhteet

2. ulkoilman suhde kriittisiin työvaiheisiin, kuten ruiskutasoitetöihin ja pintabetonilattiaan.

3. tärkeää on myös koneellisen kuivatuksen ja mahdollisen lisälämmityksen

tarve.

Jos lämmittimiä käytetään kuivaamiseen, on ilmanvaihdon oltava myös tehokas. Kuivatusprosessiin liittyy kolme tärkeää tekijää, eli ilman kosteuden alentaminen, rakenteen lämpötilan kohottaminen sekä ilman liikkuminen vapaasti rakenteiden pinnoilla. Kuivatessa rakenteita sisäilman lämpötilan pitää olla vähintään +20 °C ja ilman RH korkeintaan 50 %.

Nostamalla sisätilan lämpötilaa muutamalla asteella saadaan talvella kuivatettua parhaiteen kaikenlaiset tilojen rakenteet. Kohonnut lämpö ajaa kosteutta rakenteista tehokkaista pois ja sisäilma pysyy suhteellisen ilmankosteuden vuoksi riittävän matalana. Loppukeväällä- ja syksyllä lämpötilan nostaminen edistää myös rakenteiden kuivumista, jolloin on hyödyllistä tehostaa myös ilmanvaihtoa. Kesällä ja alkusyksystä varsinkin ulkoilmassa voi olla niin paljon kosteutta, että ilman kuivaminen vaatii aina myös kosteudenkerääjien käyttämistä.

Säteilylämmittimet tai kosteudenpoistajat toimivat hyvin kosteuden poistamisessa rakennuksen joistakin osista, tai pienialaisten alueiden kuivattamisessa. Rakennuksen rungon kuivauksessa kätevintä on ottaa rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä käyttöön nopeasti, jolloin tarvetta väliaikaisten kuivatusjärjestelmien käytölle ei esiinny.

Kuivatusmenetelmää valittaessa pitää varmistaa, että

sisäilman lämpötila on riittävä ja vaihtuu usein sekä sisäilmassa on tarpeeksi kapasiteettia vastaanottaa riittävästi kosteutta rakenteista.

Jos lisälämmitysjärjestelmään on tarvetta, se pitää mitoittaa tehokkaammaksi kuin tarvittaisiin, sillä esimerkiksi rakenteilla olevassa rakennuksessa saattaa esiintyä vielä muutamia lämpövuotokohtia. Ilmalämmitys on aina kätevä ja monipuolinen lämmitysmuoto, ja sitä voidaan tehokkaasti käyttää sekä ilmanvaihtoon että lämmitykseen. Ilmalämmitys sopii hienosti sekä huonekohtaiseen että myös laajojen alueiden taloudelliseen lämmitykseen.

Kosteudenpoisto ilmasta voi kätevästi toteuttaa menetelmällä, jossa tarvittava ilma otetaan ulkoilmasta, jonka jälkeen se lämmitetään ja puhalletaan kuivattavaan tilaan. Rakennus tiloineen tuuletetaan vielä, jolloin kostea ilma saadaan tehokkaasti tilasta pois, ja myös lämpösäteilyn avulla on saatu hyviä tuloksia rakenteiden lämmityksessä.